YLE johdattelee äänestäjiä

Tarjosin oheista tekstiä Helsingin Sanomien mielipidepalstalle, mutta sitä ei julkaistu.

Yleisradio esitti Keskiviikkona 29.5 ohjelman ”Vaalien välissä: Kataisen kevättodistus”. Kyseessä oli tavallista vaaliväittelyä muistuttava keskusteluohjelma, jossa analysoitiin eduskunnan ja erityisesti hallituksen toimintaa vaalikautensa puolivälissä.

YLE:n ohjelmaopas ilmoittaa virheellisesti, että väittelyyn osallistuivat ”puoluejohtajat”. Kaikki kansalaiset eivät välttämättä tiedä, että ohjelmasta puuttui koko joukko puolueiden puheenjohtajia. Paikalta puuttuivat Itsenäisyyspuolueen, Köyhien asialla:n , Muutos 2011:n, Piraattipuolueen, Suomen Kommunistisen Puolueen, Suomen Työväenpuolueen ja Vapauspuolueen, eli kaikkien seitsemän eduskunnan ulkopuolisen puolueen, puheenjohtajat.

Median tulisi kohdella puolueita tasapuolisesti. Nyt eduskunnan ulkopuolisia puolueita kohdellaan jonkinlaisina leikkipuolueina. Tällaisesta kohtelusta tulee helposti puolueiden kannatuksen suhteen itseään toteuttava ennustus. Se että valtiorahoitteisella tv-kanavalla äänen saavat vain valtion puoluetukea saavat puolueet on vähintäänkin epäilyttävää.

Loppujenlopuksi eduskuntapuolueet eivät eroa kovin paljon toisistaan. Esimerkiksi eurokriisin käsittely ei voi olla kovin monipuolista porukalla, joista jokainen kannattaa EU:ta ja Euroa. Perussuomalaiset on ainoa, joka ei ilmaise kantaansa suoraan. Tämä johtuu siitä, että heillä ei sellaista olekaan. Yksipuolinen keskustelu mahdollistaa Perussuomalaisille kaksilla korteilla pelaamisen, jolloin he saavat sekä EU-vastaisia että myönteisiä ääniä ja voivat päättää lopullisen kantansa vasta jälkeenpäin sen mukaan mikä osoittautuu heille kannattavimmaksi.

Erityisesti demokratian kannalta olisi tärkeää, että eduskunta- ja hallituspuolueita saataisiin haastaa myös eduskunnan ulkopuolelta. Ennen viime kunnallisvaaleja lähes jokaisen eduskuntapuolueen riveistä kalasteltiin ääniä puhumalla suoran kansanvallan puolesta. En ole erityisen yllättynyt, että nämä puheet on unohdettu vaalien välissä, kuten myös saman nimisessä tv-ohjelmassa. Nyt jo pelkät kansalaisaloitteet aiheuttavat eduskunnassa närää. Olisi reilua jos äänestäjille kerrottaisiin, että on olemassa puolueita, jotka kannattavat tätä ja monia muitakin heille tärkeitä asioita myös vaalien välissä.

YLE ei toki ole ainoa media, joka tähän syyllistyy, mutta verovaroin rahoitettavana kanavana sillä on erityinen velvollisuus toimia muille esimerkkinä.

-Stefan Holm

Itsenäisyyspuolue
Uudenmaanpiirin varapuheenjohtaja

Mielipidekirjoitus jota HS ei julkaissut

Lähetin lauantaina Helsingin Sanomien yleisönosastolle vastineen Jussi Pullisen kirjoitukseen "Emme olisi mitään ilman EU:ta". Soitin tänään (tiistaina) lehteen kysyäkseni, mikä on kirjoitukseni tilanne. Vastaus oli, että kirjoitusta ei julkaista. Tiedustellessani syytä, vastaus oli: "suuren tekstitarjonnan takia". Julkaisen tekstin siis blogissani ja toivon, että se tavoittaa myös Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullisen:

Harhaluuloja EU:sta

HS julkaisi 28.3 uutispäällikkönsä Jussi Pullisen ylistyslaulun otsikolla ”Emme olisi mitään ilman EU:ta”. Luritus kuuluu kuitenkin samaan kategoriaan kuin propagandalaulut yleensä: se on kaunista kuultavaa, mutta valitettavasti sen tarjoama utopia perustuu virheellisiin väitteisiin ellei suoranaisiin valheisiin.

Pullinen lukee EU:n tuomiin hyötyihin muun muassa vapaan liikkuvuuden, turvaavat sisämarkkinat ja koulujen vaihto-ohjelmat. Pullinen, kuten harmittavan moni suomalainen aina ulkoministeri Alexander Stubbia myöten, on kuitenkin tietämätön, että mikään edellä mainituista ei edellystä EU-jäsenyyttä. EU-jäsenyyden jälkeen Suomi olisi edelleen osa Euroopan talousalueen (ETA)-sopimusta, joka turvaisi kaikki nämä edut, mutta ei veisi Suomen itsenäisyyttä. 

Vaatii myös kummallista logiikkaa väittää, että EU:n tuomista direktiivi- ja säännösviidakosta olisi jotain hyötyä Suomelle. Ne rajoittavat kauppaa ja osuvat erityisesti pienyrittäjien nilkkaan. Tämän takia EU ja suuryritykset tulevatkin hyvin juttuun keskenään. Valtiollinen suvereniteetti valuu näin kansalta suurpääoman lobbareiden käsiin.

Pullisen argumenteista absurdein on kuvata EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ”turvalliseksi selkänojaksi”. Liittymällä osaksi suurvaltarakennetta, joka yhdessä Yhdysvaltojen kanssa sotii ja asettaa taloudellisia pakotteita muuta maailmaa vastaan, emme saavuta turvaa vaan asetumme osaksi konflikteja.

Pullinen myöntää, että EU:ssa ja Eurossa on ”valuvikoja, joita unioni nyt korjaa”. Demokratiavajeesta kärsivä EU on kuitenkin korjannut vikojaan olemalla kuuntelematta kansalaisiaan. Euron valuvika on, että se yhdistää liian monta erilaista talousaluetta voidakseen olla toimiva valuutta. Tätä vikaa ei voi korjata kuin lopettamalla Euro tai siirtymällä liittovaltioon.

Liittovaltio ei ole se, mistä aikanaan äänestettiin.

Tämän kaiken valossa päädyn varsin erilaiseen lopputulokseen, kuin Pullinen: EU:ssa olemme vain osa EU:ta. Ilman EU:ta voisimme olla mitä vain.

-Stefan Holm

Itsenäisyyspuolue

Uudenmaanpiirin varapuheenjohtaja

Kansalaisaloite: Kansanäänestys Suomen EU- jäsenyydestä 

Helsingin Sanomat johdattelee äänestäjiä

Tänään 14.10 Helsingin sanomissa on artikkeli, jossa kunnallisvaaliehdokkaat on sijoitettu niin sanotulle arvokartalle.

Arvokartta on käyttökelpoinen väline avartamaan ihmisten muuten kovin lokeroivaa tapaa mieltää poliittisia puolueita. HS:n arvokartta on kuitenkin äänestäjiä johdatteleva. Perinteisten ”oikeisto-vasemmisto” ja ”liberaali-konservatiivi”-akselien lisäksi HS lanseeraa uuden ”vihreä-ei-vihreä”- akselin. Itse selvisin melko puhtain paperein (siihen nähden, mitä uskoisin suurimman osan äänestäjistä haluavan nähdä), mutta ehdokkaiden tällainen luokittelu on silti epäinformatiivista ja johdattelevaa.

HS:n arvokartta luokittelee ehdokkaita termillä, joka on vahvasti ideologisesti latautunut eikä sille ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Ottaen huomioon kuinka tärkeiksi keskiverto länsimaalainen kokee ympäristöasiat nykyään, kyseinen arvokartta voisi yhtä hyvin luokitella ihmisen akselilla ”hyvä-paha”.

Suomesta tuskin löytyy yhtään täysijärkistä ehdokasta, joka myöntäisi etteivät ympäristöasiat merkitse hänelle mitään. Silti itseään ympäristötietoisina pitävienkin ehdokkaiden välillä löytyy varmasti suuriakin näkemyseroja siitä, mikä on oikeasti ”vihreää”. Tällaisia vedenjakajia ovat esimerkiksi luomu-ruuan ekologisuus tai ilmastonmuutoksen aiheuttajat ja kuinka siihen tulisi reagoida.

Stefan Holm – VANTAA – Nro. 517

Itsenäisyyspuolue

Linkki HS:n uutiseen:

http://www.hs.fi/politiikka/HS+sijoitti+kuntavaalien+ehdokkaat+arvokartalle+mielipiteiden+mukaan/a1305606343277